Huhtilomaa

Onnistuin tänäkin keväänä saamaan töistä hieman vapaata, mikä mahdollisti huhtikuisen lomailun lumisissa maisemissa. Tai kyllähän lunta vielä on etelässäkin, mutta hiihtäminen ei enää oikein luonnistu. Siksipä suuntasin jälleen pohjoiseen tavoitellen lähinnä Pallas-Hetta-Kilpisjärvi -alueelta löytyviä hiihtomaastoja.

Tarkkaa matkasuunnitelmaa minulla ei ollut, vaan ajattelin entiseen tapaan ajella fiiliksen ohjaamana. Mielessä välkkyi ajatus Pallas-Hetta -hiihdosta, mutta sääennusteita tuijottaen ensimmäinen mielekäs päivä pidemmälle hiihdolle olisi vasta sunnuntai, ja lähdin liikkeelle jo torstaina. Niinpä ajelin Oulussa vietetyn yön jälkeen Ylläkselle.



Pienoinen yllätys oli se, että Äkäslompolossa molemmat Lapland Hotels -ketjun majoitusliikkeet olivat täynnä. En ollut etukäteen varannut huonetta ja meinasinkin ensin jatkaa Ylläkseltä eteenpäin, mutta lopulta onnistuin saamaan huoneen hotelli Ylläshuminasta.

Ylläshumina olikin positiivinen kokemus! En ollut aiemmin yöpynyt kyseisessä hotellissa, koska nettihinnaston perusteella paikka näytti melko kalliilta - ilmeisesti siksi, että se on yksi ulkomaalaisten vierailijoiden suosikkikohteista.

Huminan hotellihuone oli siisti (joskin melko pieni), ravintola vaikutti tasokkaalta, ja kaiken kruunasi mainio sauna, joka oli rakennettu samaan tapaan (tai siltä se ainakin minusta näytti) kuin entisaikojen ruokavarastot - siis tolpan päälle, eläimiltä suojaan.

Koska Ylläs ei tällä kertaa ollut pääkohteeni, hiihtelin vain hotellista käsin pari lyhyempää lenkkiä. Ylläksen ladut olivat edelleen priimakunnossa ja latuverkko laajimmillaan. Vain Hangaskurun ja Latvamajan kautta kulkevalla reitillä piti nähdä ylimääräistä vaivaa, koska ladulla oli todella paljon poronpapanoita... Niitä väistellessä tuntui, että matka etenee kovin hitaasti.