Olen viimeinkin selättänyt minua vaivanneen sitkeän flunssan. Tauti olikin hankalampi tapaus kuin aluksi arvelin, ja hupia riitti lopulta yli viikon ajaksi. Voi olla, että flunssan ärhäkkyys johtui osittain siitä, että rasitin itseäni pitkällä hiihtolenkillä juuri samaan aikaan, kun tauti oli puhkeamassa (mitä en toki silloin vielä tiennyt).
Tänään kävin ensimmäisen kerran tervehtymisen jälkeen juoksemassa. Olen aina yrittänyt varmistaa, etten rasita itseäni liian pian sairastelun jälkeen, ja odotin nytkin 2 - 3 kuumeetonta päivää ennen kuin aloitin liikunnan. Jossain tosin neuvotaan lepäämään yhtä pitkään kuin sairastelu on kestänyt - tässä tapauksessa siis 8 - 9 päivää - mikä kuulostaa aika paljolta. Voi olla, että sydän tykkäisi, mutta siitä ei ole hyötyä, jos pää hajoaa.
Juokseminen tuntui yllättävän hyvältä. Tai ainakin odotin pahempaa, koska en ollut muutenkaan juossut huhtikuun aikana kuin kolme kertaa. Toisaalta keskisyke nousi aika korkealle (160 BPM), vaikka yritin mennä rauhallisesti. En tiedä, onko korkea syke flunssan jälkioire vai johtuuko se siitä, että harjoittelussa oli liki kahden viikon tauko. Myös leposyke on edelleen epätyypillisen korkealla (60 BPM).
Ehkä sydämen hyvinvointiinkin täytyy tässä iässä alkaa kiinnittää huomiota. Luulen, että minulla oli menneenä talvena jonkun verran rytmihäiriöitä. Huomasin ne kokeillessani ranteesta pulssia (mitä teen aika usein), mutta varsinaista haittaa niistä ole ollut. Nyt häiriöt tuntuvat loppuneen, kenties flunssaan liittyneen pakkolevon vuoksi. Täytynee silti tarkkailla asiaa jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti