Menomatkalla pysähdyimme yhdeksi yöksi Rukalle. Rukahan on paikkana hieno, mutta olemme usein vältelleet sitä siksi, että varsinkin sesonkiaikaan väkeä on paljon. Ei yksinäisyyden tunne tälläkään kertaa päässyt yllättämään, mutta varsinaista ruuhkaa ei silti ollut. Illalla teimme pienen lenkin Saaruan puolelle hyväkuntoista latua pitkin. Kaiken kaikkiaan Rukan vierailu oli siis ihan miellyttävä.Rukalta jatkoimme Saariselälle, josta olimme varanneet hotellihuoneen viideksi vuorokaudeksi. Majoittuminen sai vähän huonon alun, kun kylpyhuoneen lattialta löytyi lasinsiruja, jotka onneksi ajoissa huomasimme. Kun 2h-huoneemme alkoi lisäksi tuntua pieneltä kolmen hiihtäjän varusteille, tiedustelimme mahdollisuutta vaihtaa se isompaan huoneistoon, mikä onnistuikin helposti. Ihan selvää tämä ei ollut, koska hotellissa oli samaan aikaan Porsche Driving Experience -tapahtuma, minkä vuoksi paikalla oli runsaasti ulkomaisia vieraita - ja piha täynnä kalliita autoja.
Porsche-kyyti ei meitä kiehtonut, mutta Pielpajärvi sen sijaan veti puoleensa. Niinpä ajelimme maanantaina Inariin ja Siidan parkkipaikalle, jonka vieressä Pielpavuonoon johtavan rengasreitin lähtöpaikka sijaitsi. Menomatkan hiihdimme Inarijärven jäällä, ja takaisin tulimme Pielpajärven erämaakirkon kautta kulkevaa maalatua pitkin.
Tiistaipäivänä hiihtelimme vain kevyesti Saariselän lähiladuilla. Keskiviikoksi suunnittelimme ensin luisteluhiihtoa Kiilopäälle, mutta lopulta lähdimme liikkeelle perinteisellä tyylillä. Samalla päätimme suksia matkan Vellinsärpimän, Taajoslaavun ja Luulammen kautta, koska kyseinen reitti oli meille ennestään vieras. Yllättävän isoja mäkiä mahtui tuollekin pätkälle (tai pitkiltä ne ainakin tuntuivat). Mutta aurinko paistoi koko ajan, ja Luulammen latukahvilassa nautittu kaakao maistui hyvältä!
Huomenna on jäljellä vielä yksi hiihtopäivä, mutta sitten täytyy lähteä ajamaan etelään. Lomalla aika kuluu liian nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti