Vietinpä eilen 42. syntymisen jälkeistä vuosipäivääni! Aloin siinä sitten aihetta sivuten miettiä, mikä mahtaa olla ihmisen "paras ikä"?
Onko se nuoruus, kun kaikki on vielä edessä ja ihminen on fyysisesti vahva, mutta tekee joskus hölmöjä juttuja? Vaiko keski-ikä, jolloin pohkeissa ei enää ole voimaa entiseen tapaan, mutta toisaalta sitä aika tarkasti tietää, mitä elämältään haluaa ja osaa arvostaa oikeasti tärkeitä asioita? Tai kenties vanhuuden päivät, jolloin "kaikki oli ennen paremmin", mutta elämä kuitenkin on mukavan yksioikoista ja rauhallista.
Muistelen alle parikymppisenä ajatelleeni, että onpa hienoa olla nuori. Tunsin sääliä 40 - 50 -vuotiaita kohtaan, jotka olivat jo menettäneet nuoruutensa ja ilmeisesti vaan odottivat vanhuutta ja siihen liittyviä hankaluuksia. No nyt olen itse samassa jamassa, mutta eihän tämä elämä yhtään hullummalta tunnu! Toisaalta ikääntyminen huolettaa minua hiukan lähinnä siksi, että 10 - 20 vuoden päästä ainakin fyysinen kunto on heikompi kuin tällä hetkellä - ja nytkin eron 10 - 20 vuoden takaiseen huomaa jo selvästi. Miten sitä sitten jaksaa, kun jalka ei enää nouse? Ehkä on viisainta suhtautua vanhenemiseen niin, että iästä riippumatta paras aika on juuri nyt!
No joo... Oikeastaan tarkoitukseni ei ollut tässä pähkäillä mitään elämää suurempia juttuja. Tekstin otsikkoa valitessani mietin pikemminkin vuodenaikoja ja sitä, mikä mahtaisi olla vuoden hauskin kuukausi! Tulin siihen tulokseen, että huhtikuu ja elokuu ovat omia suosikkejani.
Huhtikuussa talven selkä alkaa viimeistään taittua, mutta talvilajeja ja varsinkin hiihtämistä ajatellen olosuhteet ovat parhaimmillaan, ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Valoa on paljon ja talven jälkeen myös lisääntyvä lämpö tuntuu mukavalta. Elokuu taas on kesälajien suhteen mainiota aikaa: päivät ovat yleensä lämpimiä, mutta iltojen ja öiden viileys tekee selvää ötököistä, jotka keskikesällä vielä kiusaavat luonnossa liikkujaa. Myös pimenevät illat ovat valoisan kesän jälkeen jotenkin jännittäviä, vaikka pimeydestä on tietty joskus haittaakin.
Nyt eletään siis TOP 2 -kuukautta... Ja minulla on vielä kesälomaakin jäljellä! Ehkäpä lähden taas repun kanssa jonnekin, mutta kohteesta ei vielä ole selvyyttä. Tunturi-Ruotsi kiehtoo suuresti, mutta sinne on aika pitkä matka. Jos kuitenkin meinaan toteuttaa "helikopterivaelluksen", sen aika selvästikin olisi nyt, koska elokuun jälkeen päivittäisiä vuoroja ei juurikaan enää lennetä.
Pohjois-Suomi tuntuu Ruotsia helpommin saavutettavissa olevalta kohteelta, mutta se on vaan harhaa, koska ainakin linnuntietä mitaten etäisyydet ovat jokseenkin samat. Toisaalta esimerkiksi Saariselkä on alueena tuttu, joten kynnys ajaa vaikkapa Kiilopäälle on matala, ja löytyyhän sieltäkin pienellä vaivalla itselleni uusia maisemia. Esimerkiksi patikointi Raja-Joosepista Kiilopäälle kuulostaa oikeastaan aika hyvältä ajatukselta, vaikka alkukesästä sillä suunnalla jo liikuttiinkin.
Hetkittäin puntaroin myös mielessäni ajatusta lähteä Karhunkierrokselle. Olen joskus päiväretkeillyt Juumasta Rukalle, mutta reitin alkuosa Hautajärveltä tai Ristikalliolta Juumaan on enimmäkseen näkemättä. Karhunkierros voisi hyvin soveltua suunnittelemani kevyen retkivarustuksen testailuun, mutta melko metsäistä maisemaahan siellä on tarjolla, mikä ei raapaise omaa sieluani kovin syvältä.
Yksi vaihtoehto voisi myös olla tehdä useampia pieniä retkiä. Muotkanruoktusta käsin parin yön reissukin voisi onnistua; ainakin jos tarkoitus on keskittyä lähinnä kulkemiseen. Myös Saariselälle voisi tehdä lyhyemmän vierailun, jos lähtisi liikkeelle Aittajärveltä, mutta ymmärtääkseni Aittajärven tie on vähän huonokuntoinen. Kolmenkymmenen kilometrin ajomatka muhkuraista soratietä pitkin ei kuulosta hyvältä - ja pitäisihän sieltä vielä tulla takaisinkin. Toisaalta onhan taksikin keksitty, ja tuskin kuljetus Aittajärvelle sen enempää maksaa kuin helikopterikyyti Ritsemistä Staloluoktaankaan... Hmm. [Lisäys: Löysinpä Seppo Suomisen ansiokkaista retkikuvauksista tiedon, jonka mukaan taksi Aittajärveltä Kiilopäälle on vuonna 2000 maksanut 400 mk. Eli lentäminen voi hyvinkin olla kairassa autoilua edullisempaa...]
No, vielä on viikko aikaa suunnitella reissua. Tosin voi olla, että Foreca jälleen kerran valitsee kohteen mun puolestani, joten ehkä asialla ei vielä kannata vaivata päätään liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti