Etelä-Suomen tourneelta palasimme viikonlopuksi Kuopioon, ja jatkoimme sen jälkeen kevätlomaamme hieman tutummissa maisemissa. Pieni lepotauko teki hyvää ja oli pääsiäisen pyhiin ajoittuessaan muutenkin tarpeen, sillä kevään juhlapyhät tunnetusti saavat väkijoukot liikkeelle.
Länsi-Suomi - ehkä Vaasan, Kokkolan ja Raahen seutu - kiinnosti nyt matkakohteena eniten, mutta säätilaan liittyvien rajoitteiden vuoksi päätimme aluksi ajaa Vuokattiin. Tarkoituksemme oli majoittua SFC Kattivankkuriin, joka voisi toimia tukikohtana ainakin Vuokatinvaaran ympäristöön suuntautuville retkille.
Menomatkalla ajattelimme silti ensin hakeutua Vesikkotien P-paikalle, josta voisi olla hyvä tavoitella Porttivaaran kotaa. Jouduimme kuitenkin luopumaan suunnitelmasta ehtiäksemme Vuokattiin leirintäalueen toimiston aukioloaikojen puitteissa. Menetys ei ollut suuri, sillä samaista UKK-reittiä pitkin voisi yhtä hyvin patikoida Kattivankkurista Kettumäen kodalle.
Kattivankkurissa oli hyvin tilaa. Vieraspaikkoja on parisenkymmentä, ja ne kaikki olivat pääsiäisen jälkeen vapaana. SFC-talvihinta ei ollut halvimmasta päästä (39 €/vrk), mutta alue vaikuttaa hyvin hoidetulta. joten siltä osin rahalle saa vastinetta.
Saatuamme Reiskan riviin lähdimme kiipeämään Vuokatinvaaraan rinnettä. Vaaralla menee ainakin kaksi merkittyä reittiä, Sapporo-polku ja Eino Leinon polku, joista ensin mainittu on pidempi ja johtaisi Kettumäen kodalle.
Vuokatinvaaran pohjoisrinne oli kuitenkin yhä luminen, ja siten hidas kulkea. Matkan varrella muutimmekin kurssia ja suuntasimme Kettumäen sijasta lyhyemmälle Eino Leino -polulle. Se koukkaisi myös Vuokatinvaaran laelle, josta voisi olla hyvä tarkkailla ympäristöä.
Pääsiäisen jälkeen ei enää ollut tietoakaan edellisen viikon lämpimistä ilmoista. Vuokatissa myös tuuli kovaa, mikä sai ilman tuntumaan entistäkin kylmemmältä, eikä puhuri suosinut kopterin lennättämistäkään. Mietin kulkiessani, että miksi ihmeessä on vielä näin kylmä, kunnes muistin, että nythän on vasta huhtikuu... Matildanjärvi oli jo vapaa jäistä, mutta Vuokatissa hiihtokautta oltiin vasta päättämässä.
Toinen päätäni vaivanut asia liittyi polkujen nimeämiseen. Eino Leino oli kotoisin Paltamosta, joten Vuokatti lienee ollut hänelle tuttu paikka, mutta mikä yhteys Vuokatilla on Sapporoon?
Retkirepusta kaivettu veikkauksemme oli, että joku paikallinen Heikki-niminen urheilija - mahdollisesti Heikki Hasu - on voittanut mitaleja Sapporon kisoista, mutta arvaus ei osunut kohdalleen, sillä Hasu ei ollut kotoisin tältä suunnalta.
Seuraavana päivänä tarkoituksemme oli jatkaa eteenpäin, mutta Länsi-Suomen suunta ei vieläkään näyttänyt sään puolesta mielekkäältä. Niinpä päätimme jäädä Kattivankkuriin toiseksikin yöksi, ja pohtia reittiasiaa myöhemmin uudelleen.
Uusi Vuokatti-päivä mahdollisti lisää paikallisretkeilyä ja johdatti meidät tällä kertaa Piimä-Heikin polulle. Arvelimme jälleen, että Piimä-Heikki olisi saattanut olla joku paikallinen, kenties piimään mieltynyt huippu-urheilija, mutta totuus lienee taas ollut toisenlainen.
Piimä-Heikin polku etenee osittain samoja latuja Vuokatin urheiluopiston rullahiihtoradan kanssa. Lajiin liittyvistä riskeistä muistuttavat mutkassa oleviin puihin kiinnitetyt pehmusteet. Junaradan varressa olevissa kylteissä kiellettiin ylittämästä rataa kävellen, mutta näen tässä kyllä muitakin vaarallisia skenaarioita.
Taajamareitiksi Piimä-Heikin polulla on melko niukasti taukopaikkoja, mutta varsinaista tarvettakaan ei toisaalta ollut. Kannon nokassa oli hyvä tarkkailla, kun latukone kenties viimeistä kertaa keväällä jyristeli ohi menevää latupohjaa pitkin. Tällä kertaa se tosin taisi jo olla poistamassa notkelmiin tamppaantunutta jäätä.
Latukoneen verkkaista etenemistä tarkkaillessani pohdin, että meistäkin on viimein tainnut tulla karavaanareita, vaikka aluksi sitä vastustelimmekin. Tähän liittyen täytyy myös todeta, että loman alussa hankkimamme SFC-kortti oli jo nyt maksanut alennusten muodossa itsensä takaisin. Kesällä leirintäalueyöpymisiä kertynee harvemmin, mutta tästä eteenpäin asiaa ei erityisemmin tarvitse miettiä.







Ei kommentteja:
Lähetä kommentti