Tammisaaresta lähdettyämme suuntasimme lopulta kohti Teijon kansallispuistoa. Olimme hieman alkaneet epäillä Kasnäs-vaihtoehtoa, sillä vaikka niemen kärkeen ei olisi pitkä matka, pistotie pitäisi ajaa mennen tullen, eivätkä kylpylätkään enää houkuta ihan samalla tavalla kuin ennen. Jätimme silti Kasnäs-portin yhä raolleen, koska Taalintehtaan ympärillä olisi pari retkeilykohdettakin.
Pienen hapuilun jälkeen hakeuduimme Matildanjärven rannassa olevalle pysäköintipaikalle, josta voisimme tavoitella kansallispuiston eteläosassa meneviä polkuja.
Kauniin oloisen paikannimen taustalla kaiketi on henkilö nimeltä Matilda Sofia af Forselles. Nimen porvarillinen vivahde selittyy sillä, että kyse on Teijossa vaikuttaneen ruukinomistajan puolisosta (tai muuten läheisestä naisesta).
Pysäköintialueen kupeessa on myös Natura Viva Oy:n ylläpitämä matkaparkki, joka saattaisi soveltua seuraavaksi yöpaikaksemme. Huoltorakennuksen seinässä olevista ohjeista kävi ilmi, että netin kautta maksun suorittamalla saa koodin, jolla voi avata pääavaimen sisältävän älylukon.
Pääavaimella puolestaan avautuu kaappi, jonka sisältä löytyvät paikkakohtaiset, numerokoodilliset avainrasiat. Rasian sisältä löytyvillä avaimilla paitsi pääsee saniteettitiloihin saa myös avattua sähkötolpan kannen.
Hämmennystä herättivät huoltorakennuksen ovessa olevat ohjeet. Suihku selvästikin oli käytettävissä, mutta "Vessat ovat auki Luontokeskuksen aukioloaikoina. Muulloin asiakkaita palvelevat pysäköintialueen kupessa olevat kuivakäymälät."
Häh? Siis suihkuun pääsee, mutta vessaan ei? Hetken pähkäiltyni tajusin, että asiakkailla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansallispuistossa kävijöitä, ei Natura Vivan matkaparkki-asiakkaita.
Minulla on usein ongelmia tällaisten toimintaohjeiden tulkitsemisessa. Onko se ammatinvalinnan synnyttämä rajoite, kun en tajua ohjeita, jos yksikin bitti on vinossa? Ehkä vain olen tyhmä.
Sopiva evästelypaikka löytyi Tapanin kierroksen varrella olevilta kallioilta. Ei niiltä Matildanjärvelle tai sen vieressä olevalle Puolakkajärvelle asti näkynyt, mutta tyynenä päivänä kallioilla oli muuten mukava istuskella.
Retkeltä palattuamme päätimme tarttua Natura Vivan tarjoukseen, ja lunastimme Reiskalle sähköpaikan puiden siimeksestä. Alue on varsin mainio, tosin aivan tasaisia loivassa rinteessä olevat paikat eivät ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti