Kirjoitin
aiemmin uuteen Fiat Ducatoon liittyvistä kokemuksista. Retkeilyautomme asuntopuoli on toistaiseksi ollut aika kevyellä käytöllä, mutta kerronpa nyt, millaisia tuntemuksia
Adria Twin on tähän mennessä synnyttänyt.
Uudessa matkailuautossa on aika paljon opeteltavaa etenkin sähkö-, kaasu- ja vesijärjestelmien toimintaan liittyen. Useimpia toimintoja kuten lämmitykseen ja valaistukseen liittyviä juttuja voi onneksi säätää monipuolisen ohjauspaneelin kautta.
Säätäminen onnistuu myös kännykällä, jos siihen asentaa Adria Mach-sovelluksen. Sovellus ja ajoneuvo täytyy kuitenkin ensin parittaa keskenään, mikä edellyttää autoon liittyvän QR-koodin lukemista.
Ohjeiden mukaan koodin pitäisi olla joko auton mukana tulleissa papereissa tai autossa olevassa mukitelineessä (!), mutta enpä tuota ole löytänyt, joten homma on yhä testaamatta. Toisaalta ilman mobiiliverkkotukea - jota meidän autossamme ei ole - kännykkäohjaus ei tuota hirmuisesti lisäarvoa.
Ohjauspaneelin kautta ei kuitenkaan voi tehdä kaikkea, ja tavoittaakseen esimerkiksi seuraavat täytyy vääntäytyä vähän hankalaan asentoon:
- sähköpääkeskus sulakkeineen kuljettajan istuimen alla
- Truma-lämmittimen pakkasvahti, kaasun pikasulkuventtiilit, 230 V-vikavirtasuojakytkin sekä lattian ja harmaavesisäiliön lämmityksen kytkimet matkustamon istuimen alla
- Vesiputkiston venttiilit käytävän lattian alla
Ainakin kaasukatkaisijat voisivat kyllä olla jossain helpommassa paikassa. Yleensähän ne sijoitetaan jonkun näppärän luukun taakse, mutta Adriassa kyseinen luukku on matkustamon istuintyynyn alla. Tyyny täytyy siis aina siirtää toisaalle, jotta luukkuun ja kytkimiin pääsee käsiksi. Ihan turhan monimutkaista, kun huomioidaan, että "Kaasulla toimivaan laitteeseen kuuluvan pikasulkuventtiilin on oltava kiinni silloin, kun laitetta ei käytetä".
Auton luovutuksen yhteydessä tapahtui myös pieni moka. Sähköpääkeskusta ihmetellessä huomio kiinnittyi sulakkeeseen, joka oli oudosti lenkallaan. Sulaketaulu oli tuolloin vähän hämärässä paikassa, mutta vaikutti siltä, että sulake oli laitettu huolimattomasti paikalleen, joten vika korjattiin painamalla se kunnolla pohjaan. Virhe!
Kyseessä oli AES (Automatic Energy Selection) -jääkaapin sulake, jota ei pidä kytkeä lainkaan, jos autossa on vain sähköllä toimiva kaappi - kuten oletusarvoisesti on, niin meilläkin. Kyllähän asia on sulaketaulussa mainittu (saksaksi), mutta eipä tuo käynyt hämärässä selväksi.
Onneksi tajusin virheen illalla, ja kävin irrottamassa sulakkeen (voi kuulemma muuten syödä akun tyhjäksi). Mutta onko yleinen käytäntö asentaa sulaketauluun sulake niin, että se tarkoituksella jätetään vinksalleen? Mielestäni sulake joko on paikallaan tai sitten sitä ei ole lainkaan.
Muutakin ihmeteltävää on ollut. Matkailuautot tuskin koskaan ovat yhtä hiljaisia kuin henkilöautot, ja ympäri koria kuuluu helposti pientä nitinää ja natinaa.
Omassa Adriassa häiritsevin ääni tuntui kuuluvan tiskipöydän ympäriltä. Aina kun auto ajettaessa hypähti, tiskialtaasta kuului kolahdus, mikä alkoi aika nopeasti ärsyttää.
Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen, että kaasulieden ja tiskialtaan suojana oleva lasikansi pomppii ajon aikana ylös ja alas. Asia kuitenkin oli helppo testata, eikä ääni ollut peräisin kannesta. Asiaa tutkiessani liimailin pieniä pehmusteita kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa saattaisi olla yhtään ylimääräistä liikettä, mutta kolina ei vain hävinnyt.
Lopulta vaimokin tuli avuksi ja yritti takapenkillä istuen paikallistaa äänen lähteen samalla kun itse hitaasti ajoin autoa eteenpäin. Selvisi, että ääni oli peräisin tiskialtaan alapuolelle, joustavan peltiliuskan päähän asennetusta osasta, joka hakkasi allasta alta päin:
Komponentin merkitys jäi epäselväksi, koska vaikka liuska oli kiinnitetty kaasupolttimen alareunaan, sitä ei mainittu polttimen käyttöohjeessa. Katsoin parhaaksi olla purkamatta asennusta, joten kiinnitin vain tiskialtaan pohjaan pari pehmustetyynyä, mikä riitti poistamaan ongelman.
Hieman silti ihmetytti, että eikö Adrian tehtaalla lainkaan koeajeta valmiita autoja? Jos auto olisi kasaamiseen jälkeen viety röykkyradalle, ongelma olisi varmasti ilmennyt (ja voitu korjata) jo tehtaalla. Eikö näin muka tehdä? Vai onko komponentti sittenkin asennettu vasta Suomessa?
Toinen ylimääräinen ääni kuului auton takaosasta. Sängyn alla on avattava portti, joka erottaa tavaratilan matkustamon käytävästä. Portin alareunassa on sen liikuttamista helpottava rullapyörä, joka ajettaessa piti ärsyttävää nitinää.
Ongelma ratkesi öljyllä, mutta tämänkin äänen paikallistaminen vaati muutamia testikilometrejä. Eri juttu sitten on, että eihän tuollaisessa tavaratilan suuntaan kääntyvässä portissa ole mitään järkeä, koska ei sitä saa avattua, jos kontissa on tavaraa.
Kaikenlaista pientä asentamista uudessa autossa riittää myös. Adriassa ei esimerkiksi ole minkäänlaisia vaatekoukkuja, mutta onneksi tarrakiinnitteiset koukut ovat tähän tarkoitukseen ihan kelvollisia.
Palosammuttimellekin piti keksiä joku paikka, vaikka sammutin ei taida enää olla matkailuautoissa lakisääteinen varuste. Tällaisissa hommissa olisi kätevää omistaa taipuvan varren päässä oleva kamera, jotta ei tee reikiä vääriin kohtiin, mutta kännykkäkin auttaa vähän (ja tietysti lyhyet ruuvit).
Sammutinta asentaessani kiinnitin huomiota tiskipöytäkompleksin alla olevaan putkeen, jossa oli hämmentävästi monta reikää. Putken muoviliittimessä lukee "Truma", joten kaipa se lämmintä ilmaa kuljettaa. Mutta miksi se oli niin huonossa kunnossa?
Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen, että putki on kovakouraisen käsittelyn jäljiltä rikki. Se vähän ärsytti, koska kyseessä on uusi auto.
Toisaalta reiät olivat kovin samannäköisiä ja aivan kuin jollain työkalulla tehtyjä. Onko putkeen tarkoituksella tehty reikiä, jotta ilma kiertää myös kaappien alla? Onko sellainen ylipäänsä tärkeää?
Vaikka kyse on normaalisti piilossa olevasta osasta, tuntuisi oudolta, jos kaappien ilmanvaihto olisi toteutettu noin tökerösti. Onneksi putki on helppo teipata umpeen, jos sen ei kuulu olla tuollainen. Osaako joku neuvoa tässä asiassa?
Muutoin asuinpuolen laatu vaikuttaa kohtuullisen hyvältä, ja tummahkot tekstiilit puoltavat retkeilykäytössä paikkaansa. Tykkään myös Adrian yleisilmeestä, joka on viimeistelty ja riittävän persoonallinen.
Asuinosan pöytä on kuitenkin auton kokoon nähden tarpeettoman suuri. Muuutaman sentin lyhyempi ja kapeampi taso riittäisi aivan hyvin.
Lisäksi pöydän jalka on hankalasti keskellä pöytää, minkä vuoksi istuimille on vaikea kömpiä, vaikka taso olisi etummaisessa asennossaan (alla olevassa kuvassa se tosin on taka-asennossaan)
Ajattelin ensin, että äkkiähän jalan ruuvaa irti ja siirtää hieman eteenpäin, mutta pöydän alla olevan kääntyvän lisäosan vuoksi ajatus ei ollutkaan toimiva. Helpointa olisi, jos jostain löytäisi samanlaisilla kiskokiinnikkeillä varustetun pienemmän pöydän - sellaisia näkyy muissa autoissa olevan.
Pienen auton saniteettitilatkin ovat maltillisen kokoiset, mutta kai niitä hätätilassa käyttää. Liukuovi on myös hyvä, koska sitä voi normaalisti pitää auki, mikä tuo käytävälle hiukan tilaa.
Korkean auton katon putsaaminen lumesta on talvella vähän hankalaa. Kevyt lumi lähtee tietysti ajamalla, mutta nuoskalumi on helpompaa siivota pois ennen kuin se jäätyy. Vaikka Adria Twin on retkeilyautoksi maltillisen korkuinen (258 cm), lumien pudottaminen on silti työläämpää kuin henkilöauton katolta.
Yksi vaihtoehto olisi ajaa auto lastauslaiturin tai vastaavan viereen, ja harjata lumet katolta laiturilla seisten. Tai sitten voisi ostaa tikkaat, joilla ehkä yltäisi myös pesemään kattoa, jos sellaiselle on tarvetta.
Itse päädyin hankkimaan
kokoontaitettavan jakkaran, joka "...
on erittäin kätevä kaikenlaisiin tallitöihin. Käytä harjatessa, letittäessä, satuloidessa ja satulaan noustessa. Kun jakkara ei ole käytössä, sen voi siististi taitella pois tieltä.".
Hevostarvike siis, mutta toimii retkeilyautokäytössä ilman hevostakin. Neljäkymmentäviisi senttiä korkealla jakkaralla seisten ei näe auton päälle, mutta jos lumiharja on
riittävän pitkä, katon saa kahdesta suunnasta helposti puhtaaksi. Ja toisin kuin lastauslaituri, jakkara on käytettävissä myös kotipihassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti