Siikavaaralta suuntasimme yöksi Rukalle. Asiaan vaikutti se, että meillä oli vanhenevia Scandic-pisteitä, jotka täytyisi käyttää pois. Kun hotelli Rukahovista sai huoneen puoleen hintaan (12500 / 25000 pistettä), valinta oli helppo.
Rukahovissa on joskus sesonkiaikoina melkoinen hulina, minkä vuoksi toisinaan välttelemme koko paikkaa. Ennen juhannusta sesonki ei vielä ollut kuumimmillaan, eikä ruuhkan tunnekaan siten vaivannut. Sekin auttoi, että aamiaistarjoilu oli siirretty alakerran ravintolasta kolmanteen kerrokseen, jossa tilaa on enemmän.
Kuusamosta matkamme jatkui kohti Sallaa. Meitä kiinnosti erityisesti Salla-Savukoski -tien pohjoispuolella oleva alue, jossa viime syksynäkin retkeilimme. Tuolloin kertyneiden tiedustelutietojen valossa retkikohteista oli nyt jopa ylitarjontaa:
Lopulta valinta kallistui Niliharjun suuntaan. Ehkä siksi, että se oli riittävän kaukana kaikesta, mutta silti helposti saavutettavissa autolla.
Retkeilyauto olisi tällaisilla reissuilla hyvä, mutta kun sellaista ei ollut käytettävissä, päätimme menomatkalla varata majoituksen Sallainen-caravan-alueelta. Jo edellisenä kesänä hyväksi havaittu mökkihuoneisto toimisi tukikohtanamme seuraavien kahden vuorokauden ajan.
Lapin metsäautotiet sisältävät usein jonkinlaisen yllätysmomentin. Niinpä varauduimme siihen, että reilun 20 kilometrin ajomatka harjun kupeeseen voisi ottaa hetken, mutta tällä kertaa yllätys oli positiivinen.
Jossain kohtaa liikennemerkki kyllä varoitti tien huonosta kunnosta, mutta tielle oli joku aika sitten tuotu sepeliä, joka kätki tiessä mahdollisesti olleet ongelmat. Sepeli toisaalta rajoitti ajonopeutta, mutta eipähän ainakaan tarvinnut varoa isompia murikoita.
Pysäköityämme auton tien sivussa olevalle levikkeelle suuntasimme kohti harjua. Kartan mukaan alueella ei mene polkuja, mutta arvelimme harjun olevan helppokulkuista maastoa. Kävi ilmi, että sen päällä kiemurtelee ihan selvä kulku-urakin.
Aluksi hieman kolea ilma lämpeni päivän myötä, ja aurinkokin alkoi retken aikana pilkistää pilvien välistä. Kävelyn lomassa pohdiskelin, että parhaat retket ovat usein juuri tällaisia: rauhallinen tienoo, helppokulkuinen maasto ja riittävästi lakeutta ympärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti