Kun on vuoden ajan selannut matkailuautosivustoja ja rampannut autoja myyvissä liikkeissä, voisi ajatella, että auton valintaprosessi sujuisi jo aika sukkelasti. Siltä ei kuitenkaan tunnu, koska tiedon lisääntyessä sitä alkaa kiinnittää huomiota entistä pienempiin yksityiskohtiin.
Lisäksi on niin, että nykyinen maailmantilanne ei oikein suosi auton ostajaa. Komponenttipula vähentää valittavissa olevien varusteiden määrää; jopa autojen värivaihtoehtoja on tarjolla vähemmän kuin normaalisti.
Omalta osaltamme hommaa hieman yksinkertaistaa se, että olemme päättäneet rajata valinnan retkeilyautoihin. Osittain siksi, ettei viime-kesänä-melkein-ostamaamme Caradoa enää ole tarjolla, ja toisaalta siitä syystä, että auton omistamiseen ja käyttämiseen liittyvät ajatukset ovat vuoden aikana muuttuneet.
Nyt siis mielenkiinnon kohteena ovat vain peltikuoriset, enintään kuusi metriä pitkät autot. Aloitan tarkastelemella nelivetoisia malleja, joita ei ole kovin monta:
- Hymer Grand Canyon S 4x4
- Karmann Dexter 4x4
- Bürstner Campeo 540 4x4
Yllä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi markkinoilta löytyy muutamia sellaisia autoja (kuten Volkswagen Grand California 4Motion), joiden kuljettamiseen vaaditaan C-kortti; ne olen suosiolla jättänyt tämän tarkastelun ulkopuolelle. Itse asiassa myös Hymerin paino voi varustelun myötä nousta B-kortin ulottumattomiin, mutta hinnat alkaen -malli mahtuu vielä kriteerien sisään.
Koska en ole päässyt tutustumaan kaikkiin autoihin fyysisesti, olen arvioinut niitä kuvien ja teknisten tietojen pohjalta. Mistään syväanalyysistä ei siten ole kyse; lähinnä pyrin vain tekemään huomioita asioista, joilla on merkitystä itsellemme.
Mercedeksen alustalle rakennettu retkeilyauto ei juuri jätä ominaisuuksien suhteen toivomisen varaa. Varustevaihtoehtoja on runsaasti; käytännössä samat kuin henkilöautoissakin, ja matkailuautoille tyypilliset varusteet vielä päälle. Jatkuva neliveto, korkea maavara ja maastorenkaat (CrossOver-mallissa) ovat avuksi huonommilla metsäautoteillä. Ja tämän kaiken saa automaattivaihteiston kera.
Talvikäyttöä ajatellen Hymer on yksi harvoista merkeistä, joihin voi varustelistalta ruksia mukaan istuinlämmittimet. Tupakansytyttimestä virtansa ottavan roiskeläpän voi toki asentaa mihin autoon tahansa, mutta tehdasvaruste on aina parempi vaihtoehto. En ymmärrä, miksi se puuttuu niin monesta retkeilyautosta.
Myös dieselkäyttöinen kiertoilmalämmitys on vakiona, minkä ansiosta autossa voi asustaa kohtuullisen pitkään taajamien ulkopuolellakin. Lämmittimeen myydään jopa korkeussarjaa, jonka avulla se toimii tehokkaammin vuoristoseuduilla (Suomessa pärjännee ilmankin).
Toisaalta, jos autoa tarkastelee keskiluokkaisen ostajan lasien läpi, Hymerin hinta on aika kova. On myös kyseenalaista, kannattaako näinä vihreän siirtymän aikoina sijoittaa yli sataa tonnia fossiilisia polttoaineita kuluttavaan kulkineeseen. B-korttikaan ei riitä järeimmän version ajamiseen, ja ne mallit, joihin se riittää, ovat kantavuudeltaan aavistuksen vaatimattomia.
Kauneus on usein katsojan silmässä, mutta korkeahko Hymer ei mielestäni ole erityisen sopusuhtainen auto. Maltillinen akseliväli helpottaa soutamista ahtaissa paikoissa, mutta saa auton näyttämään hieman töpöltä.
Takaosan sivuikkunoiden paikalla olevat "levikkeet" ovat oudot, mutta kaipa ne tarvitaan, jotta sisällä mahtuu nukkumaan poikittain. Hiukan erikoinen on myös pöytäratkaisu, jossa saranat ovat pöydän yläpinnassa (muitakin vaihtoehtoja tosin taitaa löytyä).
Pienistä puutteistaan huolimatta Hymerillä kelpaisi matkustaa, mutta viimeistään varustelun myötä hinta (ja ehkä painokin) karkaa pois meidän ulottuviltamme.
Ford Transitin alustalle rakennettu nelivetoinen Karmann on Hymerin tavoin kuusimetrinen auto. Karmannien listahinta on viime kesän jälkeen noussut reilusti, vaikka autoon ei ole tullut kovin kovin suuria muutoksia. Silti hinta on merkittävästi Hymeria edullisempi, joten se kiinnostaa jo yksistään nelivetonsa vuoksi.
Karmanniin olen tutustunut muita autoja paremmin, koska niitä tuo maahan
kuopiolainen autoliike. Yleisesti ottaen tykkään Karmannin konseptista: asunto-osa vaikuttaa laadukkaalta ja hyvin suunnitellulta, ja Transit puolestaan on pakettiautoksi mukavan henkilöautomainen.
Karmann on Hymerin tavoin yksi niistä retkeilyautoista, joista liki poikkeuksetta löytyy diesel-lämmitin. Harmillisesti tällä hetkellä tilanne kuitenkin on se, että lämmittimestä on tarjolla vain sähkötön, pienempitehoinen versio (Truma 4 D). Ehkä neljän kilowatin lämmitin tehonsa puolesta riittäisi kuusi metriä pitkään autoon, mutta sähkökäyttömahdollisuuden puuttuminen on iso miinus - olkoonkin, että auton mukana tulee keraaminen irtolämmitin.
Toinen Karmanniin liittyvä puute on sen pöytäryhmä, jonka toteutus on kelvoton. Ongelma on se, että istuimelle on hankala kömpiä ja siinä on paha istua, koska pöytä on penkkiin nähden liian matalalla. Pöydässä oleva kääntöosa auttaa hieman, mutta käytännössä se täytyisi ruuvata kokonaan irti - tai vaihtaa koko pöytä.
Ratkaisuun on saattanut vaikuttaa se, että ohjaamon istuimet ovat Fordissa melko matalalla (asuinosaan nähden). Liekö koko pöytä tarkoitettu vain lasten käyttöön?
Pöytäryhmään liittyvät puutteet ovat harmillisia, koska muuten perusasiat ovat Karmannissa kohdallaan. Nukkumatila on viihtyisä, ja vakiovarusteena olevalla takaverholla pakettiautomaisuuden saa tehokkaasti häivytettyä.
Pesuhuonekin on kohtuullisen tilava, ja väliseinällä erotettu suihkutila miellyttää enemmän kuin suihkuverhoratkaisu, joka monista autoista löytyy. Vesisäiliöt ovat hieman pienempiä (80/60 litraa) kuin retkeilyautoissa yleensä, mutta ehkä niillä pärjää.
Myös käytävällä on mukavasti tilaa, mitä keittiötason viistottu kulma (2021-mallissa) vielä korostaa. Mallivuodesta 2022 alkaen jääkaappi on kuitenkin siirretty käytävän varrelta keittiöryhmän päätyyn, ulko-oven viereen.
Epäilemättä ajatus on se, että kaappiin pääsee näin helpommin käsiksi, mutta samalla käytävätila on merkittävästi kaventunut. Keltanokkana en osaa arvioida, kumpi on lopulta tärkeämpää, mutta itse ehkä arvostaisin enemmän käytävällä olevaa tilaa, jota ei retkeilyautossa ole koskaan liikaa.
Karmannin juttu on kuitenkin neliveto, joista ei tässä hintaluokassa ole ylitarjontaa. Jos auton vielä saisi automaattivaihteisena... Mikähän siinä maksaa, että henkilöautoissa tämä yhdistelmä on ihan peruskauraa, mutta pakettiautoissa yhä harvinainen?
Bürstner Campeo 540 4x4
Neljällä pyörällä raapivista autoista kolmas tulee Bürstneriltä. Campeo-autoja on etuvetoisina myyty jo jonkin aikaa, mutta jostain syystä ne eivät ole herättäneet itsessäni kiinnostusta. Nelivedon myötä tilanne on kuitenkin täysin uusi. Ranskalaisen Dangelin suunnitteleman järjestelmän valinta lienee sanellut myös sen, että Campeo on rakennettu Citroënin alustalle.
Olen lähemmin tutustunut vain kaksivetoiseen Campeoon, mutta ainakin paperilla nelivetojärjestelmä näyttää kelvolliselta. Allroad-paketilla varusteltuna maasto-ominaisuudet ovat hyvällä tasolla, ja silmämääräisesti arvioiden maavaraa on reilusti enemmän kuin vaikkapa Karmannissa. Pakettiin sisältyvien BF Goodrichin maastorenkaiden (samat kuin Hymerissäkin) M+S -malli saattaisi riittää talvellakin, jos ihan pahimmilla keleillä ei ole pakko lähteä liikkeelle.
Nelivetoinen Bürstner ei kuitenkaan auton kokoluokka huomioiden ole järin edullinen vaihtoehto. Automaattivaihteistoa ei Citroëniin saa, eikä perusversion varustelu ole muutenkaan erityisen runsas. Kun maassa jo olevia autoja tarkastelee, kaikissa on 4 kW-kaasulämmitin, eikä lattialämmitystä löydy mistään. Ja jos Fiateihin verrataan, vertailukohtana täytyy pitää vanhaa Ducatoa, eli mitään autotekniikan viimeisimpiä uutuuksia Bürstner ei tarjoile.
Lisäksi Bürstnerissä hieman tökkii se, että vaikka työn jälki vaikuttaa laadukkaalta, auto on sisältä ihan yhtä karu kuin huomattavasti edullisemmat vaihtoehdot. Käytännössä 50 - 55 tonnilla saa etuvetoisen retkeilyauton, joka varustuksensa ja sisätilojensa osalta vastaa 75 - 80 tonnin hintaista Campeota. Kannattaako nelivedosta maksaa 20 - 30 tonnia ylimääräistä?
Jos Bürstner olisi hiukan edullisempi, varustelussa ja sisäpuolen habituksessa olevat puutteet olisi helpompi hyväksyä. Toisaalta Campeo 4x4 lienee markkinoiden ainoa nelivetoinen 5,40-metrinen retkeilyauto, joten suoria kilpailijoita ei varsinaisesti ole. Ketterän oloinen auto myös näyttää ulkoa päin kohtalaisen hyvältä, jos asialla nyt metsäautotien päässä on merkitystä.
Näistä kolmesta vaihtoehdosta olisin todennäköisesti päätynyt Karmanniin, mutta lämmitysratkaisuun liittyvien puutteiden vuoksi täytynee vielä tutkia kaksivetoisia autojakin. Niistä lisää seuraavassa jutussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti