Keskellä kesää

Kesäloma ei ole edennyt ihan odotetulla tavalla. Lapin reissu jäi tällä kertaa väliin varsin vetisten sääennusteiden vuoksi, eikä Kolin Herajärvikään vetänyt riittävästi puoleensa. Suurin osa ensimmäisestä lomaviikosta menikin kotona touhutessa ja parempaa säätä odottaessa.

Viikon ihmettelyn jälkeen sain lopulta vaimon kanssa pakattua tavarat parin päivän retkeä varten. Retkikohteeksi valikoitui monien vaiheiden jälkeen Nurmeksen ja Kuhmon välissä sijaitseva Mujejärvi, joka oli meille molemmille uusi tuttavuus. Havumetsäinen järviseutu ei ehkä ollut ihan mieluisinta maastoa, mutta rajaehdot huomioiden kelpo valinta kuitenkin.

Matka Kuopiosta Mujejärvelle taittui reilussa parissa tunnissa. Ajoimme auton parkkiin Peurakankaan pysäköintialueelle, josta lähdimme tallustamaan kohti Hiltuslahtea. Matkan varrella kävi ilmi, että hyvät telttapaikat ovat maaston kivisyydestä johtuen kortilla, joten Hiltuslahteen päästyämme pystytimme Nallomme telttailualueeksi merkityn niemen kärkeen. Itse telttailualuekin oli lähinnä kanervikkoa, mutta toiveet sammaleisesta hiekkakankaasta olivat toisaalta hautautuneet jo aiemmin.

Saatuamme teltan pystyyn lähdimme vielä iltakävelylle Tetrijärven ympäri. Tetrijärven maasto oli hiukan monimuotoisempaa kuin Mujejärvellä, mutta aika muhkuraista silti. Polkua oli kuitenkin kiva lompsia, ja evästelyyn soveltuvia nuotiopaikkoja oli useampiakin.

Hyttysiä oli ilmassa kohtalaisen paljon, mutta ensimmäisenä päivänä puhaltanut navakka tuuli piti ötökät loitolla - varsinkin niemessä, jossa itse majailimme. Olin koeluontoisesti nauttinut ennakkoon valkosipulivalmistetta, jonka mainostetaan karkottavan punkit tiehensä. Punkeista ei ollut havaintoa, mutta metsäosuuksilla kohtaamamme hyttyset eivät valkosipulia ainakaan vieroksuneet.

Tällä reissulla kokeilin ensi kertaa kaasupullon alle kiinnitettäviä tukijalkoja. Täytyy sanoa, että tähän keksintöön voi olla vain tyytyväinen! Korkea kaasupullo-poltin-kattila -yhdistelmä on aika herkkä kaatumaan, ja siihen vaivaan tukijalat tuovat helpotusta. Ylimääräisten jalkojen painokaan ei ole paha, joten taidanpa sisällyttää ne keittimen vakiovarusteisiin.

Mujejärvi oli omalla tavallaan miellyttävä paikka, mutta kävellessä mieleen vahvistui ajatus siitä, että tunturipaljakka on sittenkin mieluisinta kulkumaastoa. Itse tykkään siitä, että kulkiessa näkee kauas, ja myös mahdollisuus pystyttää telttansa miltei minne tahansa tuntuu hyvältä. Toivottavasti seuraava reissu kohdistuu taas puuttomammalle seudulle.