Hangon keksinä

Torronsuolta lähdettyäni matkani kohde ei vieläkään ollut ihan selvä. Hanko kiinnosti eniten, mutta mieleni laukkasi alati vaihtuvien sääennusteiden perässä. Olisiko Turun suunta sittenkin parempi?

Lopulta Hangonniemi kuitenkin vei voiton. Seitinohut suunnitelmani piti sisällään lähinnä sen, että hakeudun ensi töikseni jollekin leirintäalueelle - mahdollisesti Silversandiin - ja yritän sitten keksiä jotain puuhasteltavaa. 

Olen edellisen kerran vieraillut Hangossa joskus 1990-luvulla tarkoituksena päästä laivalla Saksaan. Sen jälkeen on kerran poikettu Kasnäsissä kylpemässä, mutta siitäkin on jo 10 - 15 vuotta. Hanko saaristoineen on siis minulle kokolailla vieras paikka.

Mahdollisuus tutustua alueen historiaan tarjoutui, kun huomasin Hankoniementien varressa Hangon rintamamuseon kyltin. Sitä helposti ajattelee, että Suomessa on sodittu lähinnä itärajan läheisyydessä, mutta onhan sitä tapeltu täälläkin, ihan verissäpäin. 

Harmillisesti oli kuitenkin maanantai, ja museo kiinni. Miksi museot ovat kiinni maanantaisin? En kovinkaan usein käy museoissa, mutta aina kun asia tulee eteen, on maanantai. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Museorakennuksen ulkopuolellakin oli onneksi jonkin verran nähtävää...

... mutta korkeintaan vartiksi.

Rakennusta ympäröivässä metsässä meni myös lyhyehkö polku, jonka varrella oli numeroituja kuoppia (juoksuhaudoilta näyttivät), mutta ilman selitteitä - jotka varmaankin olisi saanut museosta - asia avautui huonosti. 

Läheinen korsukaan ei ollut avoinna.

Pikaisen museovierailuni jälkeen jatkoin kohti Hankoa, jonne saavuin hyvissä ajoin. Silversandin leirintäalueella oli vielä runsaasti vapaita paikkoja, joista valitsin omani aivan alueen laidalta. 

Kahdenkymmenenkuuden euron hinta sähköttömästä paikasta tuntui aluksi tyyriiltä, mutta ehkä se ei lopulta ollut sitä. Lähempänä rantaa ja palveluita paikat joka tapauksessa olivat kallimpia. Ja löytämäni vihreä lokero oli kyllä ihan mainio.

Illan myötä porukkaa lappasi lisää, mutta tilaa riitti silti hyvin. Rannassa näytti pääasiassa olevan kausipaikkalaisten pysyviä paikkoja.

Hanko ei varsinaisesti ole retkeilijän paratiisi, mutta kesällä on helppo keksiä muutakin tekemistä. Vieraaseen kaupunkiin on aina mukavaa tutustua juosten, ja lenkkikengät kaivoin tälläkin kertaa esiin. Tarjolla oli myös sähköpotkulautoja ja muita nykyajan kotkotuksia, mutta niihin en sentään langennut. 

Parasta Hangossa kuitenkin on sitä ympäröivä meri. Silversandin rantakaistaleelta tai sen vieressä olevalta yleiseltä uimarannalta ei löydy maailman hienointa hiekkaa, mutta vedessä on aina kiva uittaa varpaitaan.

Olin etukäteen selaillut Silversandin Google-arvosteluita, joista jäi hieman ristiriitainen tunne. Paikka ei ole upouusi, mutta sitä on viime aikoina pyritty kehittämään nykyaikaisempaan suuntaan. 

Leirintäalue on varsin laaja, joten huolto- ja palvelurakennuksia on siellä täällä. Osa niistä on uudempia, toiset taas vanhoja. En kurkannut kaikkiin sisälle, mutta omalla asteikollani palvelut vaikuttivat ihan hyvätasoisilta. Täytyy toki muistaa, että verrokkiryhmäni koostuu lähinnä metsäautoteistä, joiden varsilla palvelut tyypillisesti ovat vaatimattomia.

Leirintäalueen vieressä oli myös vanha motelli, joka ei enää ollut käytössä. Sulkemisesta ei liene pitkä aika, koska rakennuksen katto näytti verrattain uudelta.

Taisin vuorokauden mittaisen viipymäni aikana lompsia leirintäalueen ympäri 5 - 6 kertaa. Kun reissaa yksin eikä tarvitse mukautua muiden toiveisiin, tällainen joutava oleskelukin tuntuu vaihteeksi mukavalta.

Oli myös mielenkiintoista seurata, mitä muut ihmiset puuhastelevat. Monella oli auton tai vaunun vieressä telttakatos tai markiisilla katettu pöytäryhmä. Itse vieroksun kaikkia ylimääräisiä härpäkkeitä, mutta ehkä ne lisäävät viihtyvyyttä, jos alueella meinaa viipyä pidempään. Muutamia telttailijoitakin näkyi, vaikka telttapaikan hinnassa taisikin olla vähän merilisää.

Hangon vierailuni oli kaikkiaan varsin miellyttävä, mikä yllätti erityisesti metsäisemmän aivopuoliskoni. Osa tunteesta epäilemättä selittyy ympäristöön ja retkeilyautoiluun liittyvällä uutuudenviehätyksellä, mutta voisin joka tapauksessa kuvitella tulevani tänne uudestaankin. En ehkä Hangon Regatan aikaan tai muinakaan ruuhkahuippuina, mutta jonkun rauhallisen viikon aluksi hyvinkin.