keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulutervehdys

Joulupukin olemassaolo on vuosien saatossa moneen kertaan kyseenalaistettu. Jos rehellisiä ollaan, omatkin epäilykseni ovat ajan myötä pikemminkin kasvaneet kuin vähentyneet.

Kenties pahimman kolauksen pukinuskoni sai, kun jouduin kerran toimimaan joulupukin sijaisena. Sain partamaskista naamaani viikkokausia kestäneen ihottuman, jota lääkärikin hämmästeli kuin taivaallista ihmettä. Ehkä olin astunut liian suuriin saappaisiin.

Toisaalta koko joulupukkiasia ei oikeastaan ole tärkeä. Varsinkin lapsia luulisi enemmän kiinnostavan se, onko Krampus olemassa. Ehkä lapsiperheiden kannattaisikin huomioida Krampus yhtenä uhkana ennen joulua laadittavassa SWOT-analyysissä.

Joka tapauksessa: hyvää joulua!

lauantai 20. joulukuuta 2014

Elämä on

Vuoden lähestyessä loppuaan hiihtokuume alkaa lisääntyä. Kuopiossa lunta ei edelleenkään ole paljon, parhaimmillaan ehkä kymmenisen senttiä. Muutamia lyhyitä latupätkiä on avattu, mutta jonnekin pohjoisemmaksi tekisi silti mieli.

Venäläisiä matkailijoita ei tänä talvena taida olla yhtä paljon kuin ennen. Lapin majoitusliikkeiden hinnastoissa tämä ei kuitenkaan näy, sillä ainakin joulun ja vuodenvaihteen sesonkihinnat ovat... noh, ylempää keskitasoa.

Jos hotellivuorokauden hinta on tavallisesti 100 - 125 euroa, jouluna huoneen kurssi saattaa nousta yli 200 euroon. Toki 150 eurolla voi löytää huoneen 2 - 3 hengelle, mutta varsinkin huoneistoista pyydetään helposti 150 - 400 euron vuorokausihintaa. Sesonkiaikana kaupan kylkiäisenä seuraa vielä kauhea hälinä.

Ehkä venäläisten puuttuessa muut ulkomaiset matkailijat pitävät hintatasoa yllä, mikä tietysti on hyväkin asia, jos hetkeksi lakkaa tuijottamasta omaan napaansa. Samalla sitä kuitenkin huomaa miettivänsä, että pitäisiköhän itsekin joskus matkustaa johonkin ulkomaiseen hiihtokohteeseen. Mutta mihin?

Alppimaista löytyy hienoja maastohiihtopaikkoja, mutta niiden lumitilanne on tähän aikaan vuodesta hiukan epäselvä. Korkealla vuoristossa lunta on, mutta riittääkö sitä latureiteille asti? Esimerkiksi Söldenistä lunta löytynee metrikaupalla, mutta www.soelden.com-sivuston mukaan avattuja latuja ei kuitenkaan ole. Myös Kitzbühelista löytyy lumisia kuvia ihan viime päiviltäkin, mutta maastohiihtoreitit on silti merkitty suljetuiksi.

Entäpä muut Pohjoismaat sitten... Ruotsi on samankaltainen maa kuin Suomikin, siellä on lunta ja pakkasta. Mutta missä ovat Pohjois-Ruotsin avoimet maastohiihtokeskukset? Olen etsinyt niitä ennenkin, enkä en ole päässyt asiassa puusta pitkälle.

Snorapporten.se -sivusto luettelee useita laskettelu- ja hiihtokeskuksia, mutta suurin osa niistä on tähän aikaan vuodesta kiinni. Jällivaara sentään on avattu, mutta hiihtolatuja on tarjolla vain vaatimattomat 14 km (MC-ladut kai). Svanstein puolestaan näyttäisi avaavan ovensa jouluksi, mutta ei sekään miltään maastohiihto-onnelalta vaikuta.

Lienee siis parasta pysytellä kotimaan kamaralla. Pitäisi kai joskus, edes kerran, kokeilla brittityylistä pakettimatkailua. Matkabudjettia laatiessaan voisi referenssinä käyttää vaikkapa hotelli Ylläshuminan hinnastoa:

Joulun ja Uuden Vuoden pakettihinnat, vähintään 3 yötä, sis ruoan ja ohjelman. Hintoihin lisätään majoitus.
24 - 25.12.2014: 280 € /aikuinen, lapset 0 - 4 v/ 75 €, 5 - 12 v/ 140 €
31.12.2014 - 1.1.2015: 149 € /aikuinen, lapset 0 - 4 v/ 30 €, 5 - 12 v/ 75 €


On epäselvää, mitä kaikkea hyvää 280 eurolla saa, mutta arvelen sen olevan jotain todella erityistä, koska hinta ei vielä sisällä edes majoitusta.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Joko taas

Keskiviikkona tunnollisia kansalaisia muistettiin veronpalautuksilla. Liekö asia vilkkunut itsellänikin mielessä, kun töiden jälkeen suuntasin Forte Sportiin, josta mukaan tarttuivat edellisessä blogikirjoituksessa mainitsemani Yokon miniluistelusukset.

Suksien ostaminen on nykyään helppoa. Ennen suksien jäykkyys piti testata seisomalla itse suksien päällä, mutta nyt kone hoitaa senkin homman. Kun laitteelle syötetään hiihtäjän paino, se selvittää tarkasti, onko tutkittava suksi riittävän jäykkä.


Yokoja myydään sekä harrastelija- että kilpaversiona, mutta suksen pituus on aina 150 cm. Itse olisin tyytynyt edullisempaan vaihtoehtoon, mutta kaikki tarjolla olleet suksiparit olivat minun käyttööni liian löysät.

Jouduin siis lopulta ostamaan kilpasukset, eikä niistäkään löytynyt kuin yksi 70 kg painavalle hiihtäjälle sopiva pari. Millaisia rimpuloita kilpahiihtäjät oikein ovat? Eihän aamupuuronsa tunnollisesti syövä hiihtäjä voi painaa alle 70 kiloa!

En tiedä, pitäisikö minun nyt näytösluonteisesti osallistua muutamaan hiihtokilpailuun. Uudelleen kipeytynyt ranne tosin haittaa hiihtämistä, mutta voisinhan mennä vain yhdellä sauvalla. Se voisi myös olla reilua muita kilpailijoita kohtaan.

Ensin kuitenkin pitäisi saada uusista Yokoista tuntumaa. Kuopiossa ei juurikaan ole lunta, vaikka Puijolla taitaakin kiertää lyhyt vanhanlumenlatu. Ehkä silti maltan vielä ja odotan uusien suksien kanssa ensimmäistä pohjoisen reissua.

Mutta mitä iloa lyhyistä luistelusuksista sitten on? Oman kokemuksen puuttuessa täytyy referoida myyjää, jonka mukaan Yokot ovat:

  • kevyet
  • kätevät kapealla baanalla
  • helpot luistella vielä muutaman sentin puuterilumessakin

Viimeinen kohta kuulostaa hyvältä, koska järviladut menevät lumisateella ja tuulella nopeasti umpeen, eikä niitä aina lanata ihan heti. Lisäksi elättelen toiveita, että lyhyt suksi voisi toimia retkiluistelusuksena myös silloin, kun tarjolla ei ole leveää, priimakuntoista luistelu-uraa. Voisiko Yokoilla tilapäisesti nylkyttää eteenpäin vaikka kelkkauraa pitkin?