Itse asiassa rauhaa oli siinä määrin runsaasti, että teki mieli lähteä jonnekin. Keskellä työviikkoa ei ehdi kauas, mutta omasta kotikaupungistakin voisi löytyä jotain mielenkiintoista. Talvikin tuntui vielä etäiseltä, kun aurinko paistoi ja lämpötila hipoi kymmentä astetta.
Ehdotin Subbelle, että eiköhän lähdetä pienelle Kuopio-ajelulle. Subbe tietysti innostui heti, mikä ei varsinaisesti ollut yllätys. Kyllähän auto tykkää, kun sillä ajetaan.
Aluksi kurvailimme Kuopion eteläpuolelle, Petoselle. Pahat kielet sanovat, että siellä on joskus vähän rauhatonta, mutta riskit lienevät hallittavissa, jos alueelta poistuu ennen pimeän tuloa.
Petoselta jatkoimme Länsi-Puijolle ja Päivärantaan. Puijon rinteestä on kiva näkymä Kallavedelle ilman, että Puijonsarventieltä tarvitsee kävellä kauaksikaan.
Puijolta etenimme kohti satamaa...
... ja sieltä edelleen Väinölänniemelle.
Hannes se vaan jaksaa.
Subbekin jaksaa, ja halusi välttämättä kuvaan.
Vänäri näkyy mukavasti myös Saaristokadulta.
Tässä vaiheessa alkoi hiukan hämärtää. Ajoimme Kallansilloille, jonne auringon säteet vielä ylsivät.
Kierroksemmme päättyi Neulamäkeen, jossa tarkoitukseni oli kuvata auringonlaskua mäen päällä olevasta näkötornista. Myöhästyimme kuitenkin vähän, sillä aurinko oli jo painunut horisontin alle.
Lisäksi tornissa oli samaan aikaan pariskunta, joka nylkytti niin, että koko torni heilui. Yritä siinä sitten ottaa hämäräkuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti