Kun hankkii uuden kopterin, hinku lennättää sitä on tietysti suuri. Aluksi kannattaa kuitenkin malttaa mielensä ja perehtyä laitteeseen ja sen käyttöohjeisiin huolella. Pikaoppaan silmäily riittää korkeintaan silloin, jos koptereista on aiempaa kokemusta.
Dronen ohjaaminen on sinänsä melko yksinkertaista, mutta sen käyttäytymiseen ongelmatilanteissa liittyy asioita, jotka on hyvä selvittää etukäteen.
Käyttöohjeiden ohella myös netistä löytyvä tieto voi olla arvokasta. Jos esimerkiksi tuntee aloittelevan lentäjän tyypillisimmät virheet, osaa ehkä itse välttää ne. Muiden käyttäjien kokemukset ja kommelluksetkin ovat siten hyödyllistä luettavaa.
Jo ennen ensimmäistä harjoituskertaa on syytä selvittää, missä kopterilla saa lentää. Asiaan liittyy riskejä, joiden vuoksi lennättäminen on säädeltyä.
1. Drone törmää ilmassa johonkin.
Ikävin skenaario tietysti on, että drone kolaroi jonkun toisen ilma-aluksen kanssa. Vaikka riski saattaa vaikuttaa vähäiseltä, se on silti todellinen, ja vaaratilanteita on sattunut. Tästä syystä lennättämistä on rajoitettu esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä.2. Drone putoaa taivaalta ja aiheuttaa pudotessaan henkilö- tai omaisuusvahinkoja.
Rajoituksista voi jossain määrin poiketa sopimalla asioista lennonjohdon kanssa, mutta mielestäni yksinkertaisinta on, kun dronea ei lennätä:
Lentokenttäkohtaiset lähialueet selviävät netistä löytyvästä ilmailukäsikirjasta. Esimerkiksi Kuopion ympäristön aluerajoitukset näkyvät täällä.
- Alle viiden kilometrin päässä lentokentästä
- Lentokenttien lähialueilla (yleensä 13 - 20 km kiitoradasta) yli 50 metrin korkeudella
- Missään muuallakaan Suomessa yli 150 metrin korkeudella
Netissä oleva karttapohja ei ole maastossa kovin kätevä, mutta onneksi tekniikka tulee avuksi. Kännykkään voi nimittäin ladata Droneinfo-sovelluksen, joka kertoo, mitä rajoituksia kulloiseenkin sijaintiin liittyy. Tämä mainio sovellus on Trafi:n laatima, ja siihen liittyvää lisätietoa löytyy droneinfo.fi-sivustolta.
Lentokorkeuden ohella myös kopterin etäisyys lennättäjään täytyy pitää kohtuullisena. Nyrkkisääntö on se, että lennättäjällä täytyy kaiken aikaa olla näköyhteys kopteriin. Iso kopteri tietysti erottuu kauempaa kuin pieni, mutta yleisesti ottaen maksimietäisyytenä pidetään 500 metriä.
Ruotsissa ja Norjassa säädökset ovat pääosin samansuuntaisia, suurimman sallitun lentokorkeuden kuitenkin ollessa vain 120 metriä (joka otettaneen jossain vaiheessa käyttöön Suomessakin). Ruotsissahan koptereilla kuvaaminen oli hetken aikaa kiellettyäkin, mutta 1.7.2017 alkaen se sallittiin taas.
Ruotsin rajoitusalueet selviävät netistä, mutta Norjan vastaavaa karttaa en ole löytänyt. Vähintään viiden kilometrin turvaetäisyys lentokenttiin toki vaaditaan Norjassakin. Ruotsiin liittyvää drone-tietoa voi lukea esimerkiksi dronesweden.se-sivustolta.
Taivaalta hallitsemattomasti alas tuleva kopteri voi saada aikaan pahaa jälkeä. Mitä suurempi ja painavampi laite, sitä isommat vahingot.
Siksi hommassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä, eikä dronea ole syytä lennättää sellaisessa paikassa, jossa putoaminen olisi vaarallista; esimerkiksi ihmisjoukkojen tai liikenteen päällä.
Kopterit itse ovat varsin luotettavia, mutta myös käyttäjän tekemä virhe voi johtaa ongelmiin. Riskiin vaikuttaa olennaisesti se, osaako drone ongelmatilanteessa (akku loppumassa, yhteys ohjaajaan katkeaa, ...) palata itse lähtöpaikkaansa.
Yllä mainittujen tilanteiden lisäksi on myös mahdollista, että drone pudotessaan menee rikki tai katoaa. Kaikenlaisten ongelmatilanteiden varalta laitteeseen kannattaa liittää omistajan yhteystiedot.
Varsinaisen riskinhallinnan ohella on tietysti selvää, ettei dronen lennättäminen saa häiritä muita ihmisiä tai loukata yksityisyyden suojaa, ei lentämisen kuin kuvaamisen puolestakaan.
Mitä lennättämiseen muuten tulee, dronessa olevat visuaaliset tunnistimet on hyvä ennen lentoon lähtemistä tarkastaa. Yleensähän laite tekee perustarkistuksen itse, mutta se ei välttämättä huomaa esimerkiksi antureissa olevaa kuraa, mikä voi vaikuttaa sen käyttäytymiseen.
Jos kopterissa on GPS-vastaanotin, kannattaa ennen ilmaan nousemista odottaa, että laite paikantaa itsensä. Mikäli paikantaminen ei onnistu, alue ei ehkä muutenkaan ole riittävän avara kauko-ohjattavan laitteen lennättämiselle.
Pelkkään lentämiseen kyllästyy aika nopeasti, mutta mahdollisuus ottaa yläilmoista kuvia tuo hommaan uuden ulottuvuuden. Jo 50 metristä saa ihan erilaisia kuvia kuin maan pinnalta. Varsinkin, jos lähtee liikkeelle valmiiksi korkealta paikalta, kuten mäen päältä.
Syrjäseuduilla tapahtuvaa luontokuvausta lentorajoitukset eivät yleensä haittaa, mutta kaupunkien läheisyydessä tilanne on toinen. Kuopiossa kaupungin eteläiset alueet ovat tiukimpien rajoitusten ulkopuolella, ja idempänä esimerkiksi Kinahmin harjanteelta saa hyvällä sää mukavan ilmavia kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti