Porttiteoriasta

Peurajärvellä oli levollista yöpyä. Seuranamme oli vain kaksi muuta autoa, joista yksi taisi olla saksalainen, ja toisessa majaili vanhempi suomalainen pariskunta.

Koska olimme jo valmiiksi samoilla kulmilla, päätimme seuraavaksi hakea sisältöä elämäämme Hiidenportin kansallispuistosta. Puistoon pääsee helposti Käärmesärkältä, Palolammelta tai Urpovaarasta, joista kaikista löytyy pysäköintialue. Lisäksi puistoa voi lähestyä Syrjänkankaan suunnasta, vaikka siellä ei virallista parkkipaikkaa olekaan. Ainakin ennen auton pystyi jättämään esimerkiksi Kivijärven ohitse menevän metsäautotien silmukkaan.

Käärmesärkän pysäköintipaikka olisi ollut lähimpänä, mutta päädyimme silti ajamaan Urpovaaraan, koska sieltä emme ole yhdessä lähteneet liikkeelle kertaakaan. Lisäksi paikka on valmiiksi lähellä Hiidenportin rotkojärveä, joten vaaraa uhmatakseen ei tarvitse ryömiä koko puiston läpi.

Kallioinen rotkohan antaa merkityksen koko Hiidenportin kansallispuistolle. Jyrkänteille johtavien polkujen varrella on monin paikoin kaunista metsää ja suota, mutta puistoa tuskin olisi olemassa ilman rotkoa.

Hiidenportin sanotaan syntyneen jääkauden jälkeen tapahtuneen maaperän lohkeamisen seurauksena, mutta itse hiukan epäilen tätä selitystä. Näillä seuduilla liikkuu paljon hiisiä - ehkä enemmän kuin missään muualla - ja jostainhan ne ovat tänne tulleet. Todennäköisesti juuri siitä portista, jonka kautta pääsee herraties minne.

Aurinkoinen maanantaipäivä oli lähes tyyni, ja metsässä siten hiljaista, kun lintujen laulukin oli jo hiipunut. Tätä taustaa vasten metsästä yhtäkkiä kuulunut haukan kiljaisu oli viiltävä. Olimme suon laidassa, mutta emme harmiksemme nähneet haukkaa, vaikka se ei vaikuttanut olevan kovin kaukana. Kun Urpovaaralla oltiin, nimesimme haukan Urpoksi.

Paikka, jossa kohtasimme Urpon on sattumoisin sama, johon päättyy Google Mapsiin merkitty erikoinen kulkureitti. Se etenee Porttilampien kautta kohti Urpovaaraa, mutta loppuu yllättäen suon laitaan. Maastossa sitä ei erota muuten kuin pienenä polkuna.

Mikä tällainen reitti oikein on? Oman arvioni mukaan kyseessä on hiisien ikivanha kulkuväylä. Sen äkillinen päättyminen indikoi, että portti saattaa olla jossain lähellä. ChatGPT ei harmikseni tuntenut koko asiaa, mutta Urpo todennäköisesti päivysti yllämme juuri siksi, että se tiesi paikan olevan erityinen.

Alkusyksyn aikaan metsässä on miellyttävää liikkua. Vaikka oli yhä mukavan lämmintä, hyttyset olivat jo tiessään, eikä muitakaan ihmisen kimppuun käyviä hyönteisiä näkynyt. Edes hirvikärpäsiä ei tullut vastaan, vaikka periaatteessa elettiin niiden kulta-aikaa.

Porttilammen laavun lähestyessä poikkesimme polun varressa olevalle kalliolle syömään eväitä. Laavullekin olisi ehkä mahtunut, mutta aurinkoinen suon laita houkutti nyt enemmän. Tällaiset hetket vähentyvät vääjäämättä, kun talvi lähestyy.

Lennättäessäni Mauria havaitsin taivaalla linnun, jonka kaartelevasta lentotyylistä ei voinut erehtyä. Oliko se Urpo-haukka? Mahtoiko Urpo olla epäterveellä tavalla kiinnostunut Maurista?

Tilanne oli hankala. Olisin halunnut kuvata haukkaa, mutta en uskaltanut jättää kopteria taivaalle. Päädyin hätälaskemaan Maurin alas, minkä jälkeen Urpokin oli jo lentänyt tiehensä. Pöh.

Illaksi purjehdimme Kalevalan Matkaparkkiin, joka on osoittautunut hyväksi tukikohdaksi tällaisilla reissulla. Sorateillä etenemistä helpotti se, että olin ennen matkalle lähtöä hieman pudottanut Ducaton rengaspaineita.

Fiatin suositteleman 5,5 barin sijaan olin koko kesän ajanut 5,0 barin paineilla (kylmistä renkaista mitattuna). Nyt asetin saman paineen lämpimiin renkaisiin, mikä tarkoittanee 4,7 - 4,8 barin painetta kylmissä renkaissa. Eron huomasi ainakin Peurajärven tiellä, joka tosin soratienä ei ole ihan pahimmasta päästä.

Mutta kuinka alas paineen uskaltaa laskea renkaiden ja turvallisuuden siitä kärsimättä? Vaikka ChatGPT oli hiukan eksyksissä tuon hiisijutun kanssa, tässä asiassa se osasi neuvoa.

Kun annoin lähtötiedoiksi renkaiden koon (225/75 R16) ja muut tyyppitiedot (CP 116Q) sekä auton oletetun painon ajokunnossa (3200 kg, ehkä hiukan yläkanttiin), tekoälyn mukaan 4,5 - 5,0 barin paine saattaisi olla riittävä.

Suositus on annettu sillä oletuksella, että paino jakautuu tasaisesti kaikille renkaille, mikä lastatussa autossa harvoin toteutuu. Mutta ehkä tuo nyt käyttämäni paine on silti pieneen Twiniin ihan OK.